Olimme siis tänään kotona koko päivän, lukuunottamatta noin tunnin kävelyreissua ruokakauppaan iltapäivällä. Alkuiltaan asti meni kohtuullisen hyvin, saimme vauvan viihtymään ihan vain meidän seurassamme mutta sitten jostain syystä sama ongelma, joka aina tulee kotipäivinä: vauva ei suostu ottamaan kunnon päiväunia kotona ja rupeaa ähisemään tylsistymistä jatkuvasti.
"Ähä-ähä-ähä" = "on tylsää tai muuten asiat huonosti, jossei tilanne muutu rupean kohta huutelemaan ja sitten itkemään".
Lopulta noin seitsemän aikaan tilanne meni itkuun asti kun mikään ei ollut enää hauskaa, mutta nukkumaan ei vaan suostu. Päätimme tehdä hätäratkaisun, vauva kantoreppuun ja pikakävelyä lähellä olevaan 7-Eleveniin. Koko matkan (alle 5 min...) hän itki ja valitti (ulkona pimeässä vielä tylsempää kuin sisällä!) kunnes "yllättäen" astuttaessa ovesta sisään 7-Eleveniin hiljeni vauva kuin napista painamalla. Kymmenisen minuuttia hän tyytyväisenä katseli ihmisiä ja kaupan valoja kunnes nukahti rauhallisesti. Huoh. Tuli taas vannottua etten koskaan enää jää kotiin tämän lapsen kanssa, sen verran rankkaa tämä kotona "lepäily".
Vuorellakin meinasi olla vähän tylsää kun ei nuo maisemat vielä oikein sykähdytä. |
Vertailuna eilinen päivä: Tyytyväisenä kotona aamulla ja aamupäiväpäikkärit yhdessä kotona. Keskipäivällä Bart-junalla kaupunkiin, kiertelyä kenkäkaupoissa, ostoskeskuksessa ja kaduilla, ravintolassa syömässä. Vauva ottaa rauhallisesti muutamat päiväunet kantorepussa. Kotona noin seiskan aikaan, vauva täysin rauhallinen illan, nukkumaan 21.30. Ei yhtäkään tyytymättömyyskohtausta päivän aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti