Varoitin heitä etukäteen, että Nepalissa kaikki saavat vähintään yhden ruokamyrkytyksen. Jostain syystä tässä maassa kaikki suomalaiset ystäväni ovat sairastaneet mitä ihmeellisimpiä vaivoja, eikä lyhyelläkään reissulla kukaan välty vähintäänkin yhdeltä turistiripulilta tai ruokamyrkytykseltä. (Poikkeuksena isäni itseasiassa, mutta hän onkin kiertänyt Aasiaa viimeiset kymmenen vuotta työnsä vuoksi.) Kaikilla perheessäni on hyvä vastustuskyky, eikä kukaan sairastu helposti, ei edes Kiinassa isäni luona. Olikin vähän yllättävää, että tänne tultuaan siskoni sai oksennustaudin heti toisen päivän iltana ja jopa äitini oksensi kerran seuraavana aamuna :D Molemmilla taudit menivät nopeasti kuitenkin ohitse, eikä lyhyestä lomasta tuhlaantunut kuin yksi päivä. Äitini, vaikka hän on matkustellut todella paljon, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa ei ole koskaan aiemmin saanut ulkomailla ruokamyrkytystä ja hän ei voinut uskoa, että sai sellaisen täällä.
Kahden viikon aikana tuli sitten kierrettyä kaikki turistinähtävyydet tässä kaupungissa. Nopeasti meni aika ja nyt olemme palanneet takaisin arkeen. Mimmikin tietysti nautti mummin ja kummitädin seurasta ja itselleni oli mukavaa liikkua kun sai annettua hänet kannettavaksi jollekin toiselle :D
Maailman isoin Stupa Boudha. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti