Torstaina se sitten vihdoin tapahtui. Synnytys. Syntymä. Heräsin supistuksiin aamukuudelta, rentouduin kotona päivän ja siirryimme Haikaranpesään kahdeksan aikaan illalla. Reilun neljän ja puolen tunnin nopeasti edenneen synnytyksen jälkeen vauva tuli maailmaan klo 00.39. Kaikki ei mennyt täysin toiveiden mukaisesti, mutta toiveet ovat tietysti vain toiveita :) Olen kokonaisuudessaan kuitenkin tyytyväinen, varmaankin tarvitsin juuri tämän kokemuksen koska se minulle annettiin. Täytyy olla kiitollinen Haikaranpesän ja Kätilöopiston henkilökunnalle, varsinkin oma kätilöni oli täydellinen, hän oli perehtynyt hyvin synnytystoivelistaani ja kunnioitti sekä toiveitani, että kokemustani ja oli erittäin kannustava ja empaattinen. Koin, että sain päättää itse kaikesta mitä tapahtui, harkita vaihtoehtoja ilman painostusta ja kaikkia tuntemuksiani arvostettiin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (muilta hoitajilta), mutta annoin niiden tulla niin sanotusti toisesta korvasta ulos.
Tärkeintä on tietysti, että vauva on terve ja tyytyväinen. Hän nukkuu ja syö ja on rauhallinen. Itse olen myös hyvää vauhtia toipumassa synnytyksestä. Synnyttäneiden osastolla aika meni nopeasti ja pääsimme eilen kotiin. Kirjoitin jo sairaalassa synnytyskertomukseni, eli synnytyksen sellaisena kuin sen itse muistan. Jännää oli katsoa kotona siskon ottamaa videota vauvan maailmaan tulosta. Oma mielikuva noista hetkistä on hyvin hektinen, sumuinen, paljon actionia ja meininkiä. Videossa onkin yllättäen hiljaista; lähes äänetöntä ja kätilö vain kuiskailee minulle hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Kaikki se hälinä on ollut pääni sisällä, muistikuvani ovat todella eri maailmasta.
Nyt vain opetellaan elämää vauvan kanssa!
Onnea, onnea!
VastaaPoistaOnnea! :)
VastaaPoistaKiitoksia :)
VastaaPoistaPaljon onnea suloisesta pienokaisesta!! :)
VastaaPoistaMitkä toiveesi jäi toteutumatta? Minulla on ensimmäisen lapsen laskettu aika heinäkuussa ja nyt on alkanut miettimään näitä synnytysasioita.
VastaaPoistaSairaalan puolesta siis toteutettiin kaikki toiveeni todella hyvin. Se mihin viittaan tuossa oli, että toivoin, että olisin selvinnyt koko synnytyksestä luonnonmukaisesti ilman lääkkeitä. Pärjäsinkin lähes loppuun saakka ilman ongelmia vaikka supistusteni väli oli jo aamusta asti vain 2 minuuttia. Synnytys eteni kuitenkin sairaalassa todella nopeasti ja tuo levähdystauko supistusten välissä lyheni ja kun olin 8 cm auki, niin supistusten väliltä katosi tuo tauko kokonaan. En pystynyt silloin enää hallitsemaan kroppaani, etten kramppaisi niin kovasti, ja jouduin ottamaan spinaalipuudutuksen. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, se toimi juuri täydellisesti, spinaali vaikuttaa siis heti sillä hetkellä kun se annetaan ja se vei kramppaamisen pois niin että sain levähdettyä n.30 min, jonka jälkeen tunto palasi ja pääsin ponnistamaan heti ja vauva syntyi nopeasti :) Kokonaisuudessaan siis olen kyllä tyytyväinen, ei se hassummin mennyt loppujen lopuksi ja koen, että olin valmistautunut hyvin, ja kaikki meni hyvin pitkälti kuitenkin niin kuin toivoin :)
VastaaPoista