tiistai 25. syyskuuta 2012

Tutti suuhun

Tuttia käytetään hyvin usein vauvan symbolina ja se liitetään meidän kulttuurissamme niin läheisesti vauvoihin, että asiasta mitään tietämätön voi kuvitella jokaisen vauvan käyttävän tuttia. Näin ei kuitenkaan tosiaan ole, jos tarkemmin mietitään niin olisiko tutti kuitenkin melkoinen turhake? Ovatko vauvat alunperin tarvinneet jotain ylimääräistä suuhunsa rauhoittuakseen tai ollakseen tyytyväisiä? Mikseivät aasialaiset tai afrikkalaiset vauvat tarvitse tuttia kuten länsimaiset?

Kuva.

Tutin käytöstä on tutkimusten mukaan sekä hyötyä että haittaa. Näiden perusteella tutin optimaalinen käyttöikä ja -tapa, jos sitä ylipäätään haluaa käyttää, olisi n. 4 viikon - 6 kk:n iässä ja vain satunnaisesti ja hetkittäin, ei jatkuvana pitkin päivää joka tilanteessa.

Tiedetään, että vastasyntyneisyyskaudella tutin käyttöä tulisi välttää. Tutin käyttö vähentää rinnan imemistä ja sitä kautta heikentää lapsen ravinnonsaantia. Se myös hidastaa maidonnousua. Tutin varhainen käyttöönotto on yhteydessä imetyksen lyhyempään kestoon. Tutin käytöllä on vähemmän haittavaikutuksia jos se otetaan käyttöön lapsen täytettyä neljä viikkoa. Kuitenkin tutti on ja pysyy riskinä imetykselle aina niin kauan kuin imetetään, kokonaan tai osittain.

Myöhemmin tutin haittavaikutuksia ovat lisääntynyt korvatulehdusriski ja purentavirheiden kehittyminen. Lisäksi jos tuttia käytetään paljon niin se voi myös hidastaa puheenkehitystä.

Uusimman tutkimuksen mukaan tutti suussa poikalapsi ei pysty matkimaan vanhempiensa kasvojen ilmeitä ja näin tunnekypsyyden kehitys vaikeutuu.

Puolustuksia tutin käytölle ovat vauvan kova imemisen tarve, jolloin tuttia käytetään jottei vauva käyttäisi äidin rintaa "tuttina". Kaikilla vauvoilla tätä kovaa imemisen tarvetta ei tietenkään ole. Mietin myös, että niiden kohdalla kellä tämä on niin miten tämä ongelma (tai "ongelma"?) olisi ratkaistu luonnossa ja mistä se johtuu?
Vauva-lehden artikkelissa lääkärit ovat vastanneet väitteisiin tutin käytöstä. Lainaus:


Väite: Tutti on välttämätön, jos lapsella on kova imemisen tarve.

Vauvalla on ensimmäisinä kuukausina toki kova imemistarve, mutta jos lapsi saa riittävästi rintamaitoa ja on kylläinen, hän ei välttämättä kaipaa tuttia. Jos vauva tuntuu olevan lakkaamatta rinnalla, todennäköisempää kuin se, että vauva haluaa vain imeä, on se, että lapsella on nälkä. Silloin hänelle kannattaa tarjota lisäruokaa. Se, antaako lapselle tuttia vai ei, on jokaisen vanhemman henkilökohtainen päätös. Jokaisella on asiasta oma mielipide, ja saa ollakin. Vanhempien kannattaa tehdä tässä asiassa niin kuin he parhaaksi näkevät. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra 


Toinen tutin hyöty on se, että tutkimuksien mukaan se ehkäisee kätkytkuolemaa. Lääkärin muistutus edellä mainitusta artikkelista:
Kannattaa kuitenkin muistaa, että eniten kätkytkuolemiin vaikuttaa nukkuma-asento eli vauvat pitäisi aina nukuttaa selällään.
Näiden lisäksi kätkytkuolemaan vaikuttaa todella monta muuta asiaa, joista monikaan ei ole ihan suoraan yhdistettävissä yksi yhteen syy-seuraussuhteeltaan (esim. vanhempien sosioekonominen asema tai sisaruksen kätkytkuolema). Yksi riskitekijä on kuitenkin vauvan nukkuminen yksin. Monissa muissa maissa, joissa perhepedit ovat yleisempiä ovat kätkytkuolemat paljon harvinaisempia. Itse olisin taipuvainen uskomaan seuraavaa selitystä:

"Vauva ei osaa kontrolloida automaattisesti hengitystään unen aikana tai havahtua unesta hengitysvaikeuden seurauksena. Unen aikana happi-hiilidioksidi-tasapainosta huolehtivat pienet kemoreseptorit suurten verisuonten seinämissä. Jos veren happipitoisuus laskee tai hiilidioksidipitoisuus nousee liiaksi, lähettävät nämä reseptorit aivoille käskyn kiihdyttää hengitystä. Ensimmäisinä kuukausina nämä automaattiset hengityksensäätelyjärjestelmät ovat kehittymättömiä kaikilla vauvoilla. Vauvojen hengityksessä ei ole vielä säännöllistä kaavaa, vaan siinä esiintyy silloin tällöin jopa 10-15 sekunnin katkoksia, jonka jälkeen hengitys taas jatkuu. Näitä katkoksia kutsutaan apneaksi. Joskus katkokset ovat jopa 20 sekunnin mittaisia ja niiden aikana sydämen syke laskee noin 20 prosentilla. Silloin joko automaattinen säätelyjärjestelmä kytkeytyy päälle taikka vauva herää, ja hengitys jatkuu taas. Onkin arveltu, että kätkytkuoleman uhreilla joko automaattinen säätelyjärjestelmä on synnynnäisesti häiriintynyt tai he eivät jostain syystä herkästi herää hengityskatkokseen. 
Vauva on siis neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole."


Luulenpa, että näitä syitä suurempi tutin puolustus on kuitenkin sen elämää helpottava vaikutus. Tutti on vauvalle/lapselle turvallisuuden tuoja, jolla saa helposti rauhoitettua tilanteen ja sitä voi tarjota moneen eri asiaan "korvikkeeksi" tyynnyttämään lasta. Asiantuntijoiden mukaan tutin tulisi olla tilapäisesti käytettävä hoivan korvike. Ei siis jatkuvassa käytössä, eikä vastaus lapsen jokaiseen pyyntöön. 

Voisiko olla mahdollista kuitenkin poistaa tutin käytön tarve olemalla lapselle esimerkiksi enemmän läsnä? Tarvitseeko lapsi tuttia lohdutukseksi jos hän esimerkiksi on kantoliinassa sylissä 24/7 ja hänen tarpeisiinsa vastataan sitä mukaa kun niitä tulee? En tiedä vielä, omalla kohdalla se varmaan selviää aikanaan :) En ole kuitenkaan ajatellut hankkia yhtään tuttia etukäteen, katsotaan tuleeko meille "tarvetta". 

5 kommenttia:

  1. Hieno teksti. Itse mietin myös paljon tuttiasiaa. Lapsi on nyt 5kk, ensimmäiset 2 viikkoa asui keskolassa. En itse halunnut käyttää tuttia ja hämmennyin kun keskolassa oli tutti lapsella toisinaan suussa minun mennessäni, vaikka tiesin ettei tutin imemisellä ole hyvä vaikutus imettämiseen. Selitykseksi sain, että nenä-mahaletkulla ruokittaessa usein annetaan lapselle tutti jotta lapsi yhdistäisi täyttyvän vatsan ja kylläisyyden imemiseen. Kuulosti erittäin loogiselle. Kotiutumisen jälkeen tutti on ollut käytössä lähinnä automatkoilla rauhoittamassa että päästään kotiin syömään. Toisinaan tosin pysähdytty matkalla syömään jo jos kova nälkä yllättänyt.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Punanen, tosiaan synnytyssairaalassa en ymmärrä, että laitettaisiin tuttia kun tämä on selvästi imettämisen tukemisen vastaista. Mutta keskosista en tiedä mitään, tuo kuulostaa kyllä tosiaan ihan loogiselta syyltä! Toi on varmaan myös ihan toimiva systeemi, että tutti on käytössä vain imetyksen korvaajana lyhyesti kerrallaan. Helpottaa varmasti vieroittamista kun se ei ole ollut joka tilanteen pelastajana ja turvan tuojana :)

    VastaaPoista
  3. En ole kahdella lapsellamme (nyt 7 ja 4 v) käyttänyt tuttia. En muista, että olisin itse joutunut mitenkään erityisen paljon olemaan "huvituttina". Toki välillä on imetetty hyvinkin tiheään, mutta se mielestäni kuuluu vauvan kanssa elämiseen. Nyt kolmas lapsi on tulossa "any day now" ja kysyin mieheltäni, joko tälle tulokkaalle ostetaan tutti. Mies katsoi minua kuin vähän tärähtänyttä ja sanoi: "jos vauva tarvitsisi tuttia, sillä varmaan olisi se suussa syntyessään." Eli ei ole sitten ostettu. Saa nyt nähdä, muuttuuko mielipide matkan varrella, kun tulokas saapuu riemuksemme. :) Lähipiirissämme on totuttu tutittomuuteen - itsekään en ole kuulemma moista kapistusta vauvana käyttänyt. Sen sijaan puolitutuille ja ihan ventovieraillekin ihmisille tutiton vauva tuntuu olevan kovinkin häiritsevä asia ja asiasta on meille useaan kertaan huomautettu (olen kysynyt huomauttelijoilta, näyttääkö vauvani mielestäsi kaipaavan tuttia). Itse puolestani ihmettelen kaupungilla kulkiessani vauvoja ja jo aika isojakin taaperoita, joilla tutti on suussa _koko_ajan_. Ymmärrän, että tutti on helppo tapa rauhoittaa vauva tilapäisesti, mutta tosiaan aika monella se näyttää olevan suussa ihan jatkuvasti ja jos lapsi sylkäisee sen pois, nostetaan se kiireen vilkkaa takaisin suuhun. Näin, vaikka lapsi olisi ihan rauhallinen eikä suinkaan edes yrittäisi imeä peukaloa tms. Mietin, että lapsen suulle on muutakin käyttöä kuin tutin imeminen. Esim. puheenkehitys alkaa jokeltelusta ja ääntelystä - miten siihen vaikuttaa, jos kaikki ääntely tulpataan tutilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ajatuksistasi tähän vanhempaan tekstiin :) Olen kyllä edelleen samoilla linjoilla aiemman itseni kanssa :D
      Nyt kun esikoiseni on jo 3,5 v ja kuopus lähenee puolta vuotta nIin täytyy sanoa, että hyvä, ettei tullut tutteja hankittua sillä kumpikaan ei ole niitä tarvinnut. On ollut joitain yksittäisiä hetkiä (muutamat automatkat) kun on tullut mieleen, että nyt se tutti voisi olla paikallaan, mutta nämä ollut niin harvinaisia, ettei oikeasti mitään kunnon tarvetta olisi kummallakaan tutille ollut :)

      Poista
    2. Blogger jumitti... Piti vielä sanoa, että uskoisin sinun olevan oikeassa tuon puheenkehityksen ja kaiken suhteen.
      Ja disclaimerina pakko toetysti vielä mainita, että varmasti tutin käytälle on oma oikea paikkansa ja aikansa :)

      Onnea uudesta vauvasta ja toivon sulle oikein ihanaa synnytystä ja pikkuvauva-aikaa! <3

      Poista